FME 2013 SP1 julkaistu, tukee Maastotietokanta-GML:ää

Kuten viime kirjoituksessa kerroin, FME 2013 SP1 tukee Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta-GML-formaatin sisäänlukua. FME 2013 SP1:n voi ladata täältä: http://www.safe.com/support/support-resources/fme-downloads/

FME 2013 SP1:een on tullut paljon muitakin hyödyllisiä ominaisuuksia, kuten Testerin ja TestFilterin upottaminen transformereihin:

Lue lisää FME 2013 SP1:stä: http://www.safe.com/highlight/fme2013/sp1/

Maastotietokanta-GML:n luku FMEllä

FME 2013 SP1 tukee Maastotietokannan GML-muotoa. SP1 tulee saataville maaliskuussa. Aineistoa voi lukea FMEllä, ja viedä esimerkiksi ArcSDEhen, Oracleen, PostGIS:iin, tai tallentaa tiedostomuotoihin, kuten Shape, DGN, DWG, MIF/MID, TAB, jne.

Testasin Maastotietokanta-GML:n lukua FMEllä, ja hyvin näyttää toimivan. Käyttäjän tarvitsee valita Readerin formaatiksi NLSF Topographic GML (MTKGML) ja xml-tiedosto Dataset-kohtaan:

Maastotietokanta-GML:n luku

Maastotietokanta-GML:n luku

Aineisto näyttää seuraavalta FME Data Inspectorissa:

Maastotietokanta-GML FME Data Inspectorissa.

Maastotietokanta-GML FME Data Inspectorissa.

Seuraavaksi käyttäjä voi määritellä aineiston kirjoituksen haluamaansa formaattiin Add Writerin kautta. Seuraavassa on esimerkkimuunnos MIF/MID:iin:

Maastotietokanta-GML MIF/MID:iksi.

Maastotietokanta-GML MIF/MID:iksi.

Kirjoitus luonnollisesti vaatii kuvaustyylien asetukset, joita en jaksanut tuossa esimerkissä vääntää. Helpotusta toisi se, jos Maastotietokanta-GML:ään löytyisi SLD-kuvaustyylidokumentit, joita voisi hyödyntää kuvaustyylien viennissä eri formaatteihin, kuten MapInfo MIF/MID:iin, DGN:ään, DWG:hen ja KML:ään. En löytänyt, enkä tiedä julkaiseeko MML niitä. Toivottavasti. Joka tapauksessa käyttäjälle Maastotietokanta-GML:n luku on tehty mahdollisimman helpoksi. Kannattaa siis seurata, milloin FME 2013 SP1 julkaistaan, ja ladata se, jotta pääsee hyödyntämään Maastotietokanta-GML-aineistoja.

3D-mallin tekoa Maanmittauslaitoksen aineistoista

Kun Maanmittauslaitos avasi digitaaliset maastotietoaineistonsa, olin heti ensimmäisten joukossa lataamassa niitä Maanmittauslaitoksen tiedostopalvelusta: https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta. Palvelusta voi ladata tietomäärältään suurempia aineistoja karttalehdittäin ja pienempiä aineistoja kerralla koko Suomen laajudelta. Kannattaa tutustua, jos et ole vielä sivustolla käynyt. Muitakin tapoja hankkia aineistoja on. Niitä on saatavilla torrentteina: http://paikkatieto.com/2012/05/05/maanmittauslaitoksen-aineistot-torrent-palvelusta/ sekä niitä voi tilata Maanmittauslaitokselta.

Avoimien aineistojen joukossa on erittäin mielenkiintoinen aineisto laserkeilausaineisto. Latasin yhden testipalan Otaniemi-Tapiola-Keilaniemi -alueelta. Lisäksi latasin samalta alueelta ortokuvat sekä maastotietokannan karttalehtiä. Näillähän voi tehdä jo vaikka mitä hauskaa. Jotta testailuissa pääsee alkuun, kannattaa aloittaa maastotietokannan karttalehtien viemisellä kantaan esimerkiksi PostgreSQL/PostGIS:iin. Seuraavassa näet esimerkin maastotietokannan kohdemallin kohderyhmäkentän yhdistämisestä kullekin kohteelle kohdeluokkakoodin perusteella ja kirjoittamisesta PostgreSQL/PostGIS:iin.

Maastotietokannan kohteet PostGISiin

Maastotietokannan kohdemallin kohderyhmän yhdistäminen kullekin maastotietokannan kohteelle ja kirjoitus PostgreSQL/PostGIS:iin.

Kirjoituksen jälkeen FME:llä voi tarkastella visuaalisesti kohdeluokkia. Tässä on valittu rakennukset tarkastelun kohteeksi.

Rakennukset PostgreSQL/PostGIS:issä visualisoituna FME:ssä.

Rakennukset PostgreSQL/PostGIS:issä visualisoituna FME:ssä.

Kaiken tämän datan käsittelyn ja latauksen jälkeen mietin, miten saisin rakennuksille korkeudet. Laserkeilausaineistosta tietenkin! Tein FME:llä seuraavan testin, jossa luon kullekin rakennukselle korkeustiedon laserkeilausaineistosta. Lisäksi luon laserkeilausaineistosta maastomallin, ”liimaan” maastomalliin ortokuvan sekä korkeuden mukaan venytetyt rakennukset ja kirjoitan 3D PDF:ksi.

Aineistot 3D-malliksi 3D PDF:ään.

Aineistot 3D-malliksi 3D PDF:ään.

Pidemmittä puheitta seuraavassa on lopputulos.

3D-malli

3D-malli Otaniemi-Tapiola-Keilaniemi -alueesta.

Aineistojen käsittely 3D-malliksi oli mukavaa puuhaa sen jälkeen, kun ymmärsin käyttää Maastotietokannan kohdemalli-Excel:iä kohderyhmien selvittämiseksi ja kun aineisto oli PostgreSQL/PostGIS:issä. Jos kiinnostusta samanlaisen 3D-mallin tekemiseen riittää, autan mielelläni hommassa!

Valmistuin Aalto-yliopistosta

Tuntuu hienolta tuo nimi. Oikeastaan olen kaikesta alkukummasteluista huolimatta tottunut tuohon nimeen. Tällä hetkellä se tuntuu erittäin sopivalta nimeltä yliopistolle, joka oikeastaan koostuu kolmesta yliopistosta: Teknillisestä Korkeakoulusta, Taideteollisesta korkeakoulusta ja Kauppakorkeakoulusta. Siinä se kouluni uusi nimi koristaa diplomityötäni.

Valmistuin siis viime viikon maanantaina Maanmittauksen osastolta, ja aloitin täyspäisen, siis täyspäiväisen työn paikkatietoasiantuntijana Spatialworld Oy:ssä. Jatkan työskentelyä diplomityöaiheeni piirissä, eli paikkatiedon käsittelyssä ja muuntamisessa. Aihe toki oli suppeampi: Latauspalvelujen toteuttaminen Maastotietokannasta. Käsittelen diplomityössäni Inspire-paikkatietodirektiivin verkkopalvelujen (latauspalvelun) implementointia Maastotietokannasta. Maastotietokanta on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä tietokanta maastosta ja rakennetusta ympäristöstä. Tästä kannasta on tarkoitus saada käyttäjärajapintaan paikkatietoa, ja tutkin työssäni FME-ohjelmistoja FME Desktop ja FME Server latauspalvelun toteuttamisessa.

FME Serveriä testattiin latauspalvelurajapinnan toteuttamisessa.

Työni sisälsi Maastotietokannan aineistojen lataamisen FMEhen, niiden pilkkominen käyttäjän antaman rajaavan suorakaiteen kokoiseksi ja tarjoaminen käyttäjärajapinnalle. Käyttäjärajapintana testattiin FME Vieweriä.

FME Vieweriä käytettiin asiakasohjelmana latauspalvelurajapinnan testaamisessa. Kuvassa näkyvät kohteet ovat Maastotietokannan kohteita.

Joka tapauksessa valmistuminen ja siirtyminen työelämään tuntuu mahtavalta. Työtä näyttää riittävän paikkatiedon käsittelyssä, yhdistämisessä, validoinnissa ja jakamisessa verkkopalveluiden kautta. Tällä hetkellä testaan FMEtä XML-dokumenttien luvussa ja muuntamisessa sijainnilliseksi dataksi. XML-dokumentit ovat sinänsä tyhmiä ilman skeemaa. Monesti skeemaa ei edes löydy. Miten XML-dokumenteista saadaan purettua elementit GIS-maailmaan? Annan vastauksia mahdollisesti jo seuraavassa kirjoituksessa.

Valmistuminen Aalto-yliopistosta saa minut hyppimään yhä kattoon. Työni tästä lähin koskee paikkatietojärjestelmä Smallworldiä, FMEn käyttöä ja paikkatiedon käsittelyä FMEllä.